Hertta on yksi maailman tunnetuimmista tikkipeleistä. Se yhdistää yksinkertaiset säännöt, taktisen ajattelun ja vastustajien lukemisen tavalla, joka tekee siitä helpon oppia mutta vaikean hallita täydellisesti.
Peli on poikkeuksellinen, koska tavoitteena ei ole voittaa mahdollisimman monta tikkiä vaan päinvastoin välttää pistekortteja. Usein paras siirto onkin olla voittamatta tikkiä lainkaan.
Tässä oppaassa käydään läpi hertan säännöt, pisteytys ja parhaat taktiikat, joilla parannat peliäsi ja voitat useammin.
Mikä on Hertta?
Hertta on neljän pelaajan tikkipeli, jota pelataan tavallisella 52 kortin pakalla ilman jokereita. Jokaiselle pelaajalle jaetaan 13 korttia.
Pelin tavoitteena on kerätä mahdollisimman vähän miinuspisteitä. Jokainen herttakortti (♥) tuo yhden pisteen, ja patarouva (Q♠) tuo peräti 13 pistettä.
Voittaja on se pelaaja, jolla on vähiten pisteitä, kun peli päättyy.
Pisteytys ja pelin päättyminen
Koska pisteet ovat miinuspisteitä, niitä pyritään välttämään. Yhdessä jaossa on jaossa yhteensä 26 pistettä: 13 herttaa (yksi piste kukin) ja patarouva (13 pistettä).
Peliä pelataan useita jakoja peräkkäin. Kun jonkun pelaajan yhteispistemäärä saavuttaa 100 pistettä, peli päättyy ja vähiten pisteitä kerännyt voittaa.
Hertan pisteytys
Pisteet ovat miinuspisteitä – vähiten kerännyt voittaa
| Kortti tai tilanne | Pisteet |
|---|---|
| Jokainen herttakortti (♥) | 1 piste / kortti |
| Patarouva (Q♠) | 13 pistettä |
| Muut kortit | 0 pistettä |
| Pistekortteja yhteensä per jako | 26 pistettä |
| ”Shoot the moon” (kaikki pistekortit) | 0 itselle, 26 muille |
Pelin kulku ja perussäännöt
Ennen jokaista jakoa (yhtä lukuun ottamatta) pelaajat vaihtavat kolme korttia. Vaihdettavat kortit valitaan ja annetaan kuvapuoli alaspäin, eikä saamiaan kortteja saa katsoa ennen kuin on itse antanut omat korttinsa.
Vaihtosuunta vaihtuu joka jaossa. Tämä on tärkeä osa strategiaa, sillä vaihdolla voit päästä eroon vaarallisista korteista.
Korttien vaihdon kierto
Vaihtosuunta vaihtuu joka jaossa – sitten kierto alkaa alusta
| Jako | Kenelle 3 korttia annetaan |
|---|---|
| 1. jako | Vasemmalla olevalle pelaajalle |
| 2. jako | Oikealla olevalle pelaajalle |
| 3. jako | Vastapäätä istuvalle pelaajalle |
| 4. jako | Ei vaihtoa – pidät oman kätesi |
Vaihdon jälkeen ensimmäisen tikin aloittaa pelaaja, jolla on risti kakkonen (2♣). Hänen on pelattava se pöytään.
Pelaajien on aina seurattava maata, jos se on mahdollista: pelattavan kortin on oltava samaa maata kuin tikin aloituskortti. Jos pelaajalla ei ole aloitusmaan kortteja, hän saa pelata minkä tahansa kortin – myös hertan tai patarouvan.
Korkein aloitusmaan kortti voittaa tikin, ja tikin voittaja aloittaa seuraavan tikin.
Herttojen ”rikkominen”
Herttaa ei saa käyttää tikin aloituskorttina ennen kuin hertat on ”rikottu”. Rikkominen tarkoittaa sitä, että joku on pelannut hertan tikkiin, koska ei voinut seurata aloitusmaata.
Sen jälkeen herttoja saa aloittaa vapaasti. Huomaa kuitenkin, että hertan saa aina pelata tikkiin silloin, kun ei voi seurata aloitusmaata – rajoitus koskee vain tikin aloittamista.
Korttien vaihdon merkitys
Korttien vaihto määrittää usein koko jaon suunnan. Yleensä kannattaa siirtää pois korkeat ja riskialttiit kortit, kuten korkeat hertat sekä patarouva ja korkeat patakortit.
Hyvä pelaaja arvioi myös, millaisia kortteja vastustajat saattavat antaa takaisin. Kun rakennat kätesi niin, että sinulla on lyhyitä maita tai vähän vaarallisia kortteja, saat etua koko jaon ajaksi.
Patarouvan välttäminen
Patarouva on pelin vaarallisin kortti, ja sen välttäminen ratkaisee usein koko jaon. Seuraa tarkasti, kuka pelaa korkeita patakortteja, ja yritä päätellä, kenellä patarouva on.
Usein kannattaa päästä eroon pienistä ja keskikokoisista patakorteista aikaisin. Näin vältät tilanteen, jossa joudut ottamaan patarouvan tikissä loppupelissä. Vielä parempi on, jos saat siirrettyä patarouvan vaihdossa toiselle pelaajalle.
Tikinhallinta
Tikinhallinta on hertan tärkein taito. Paras pelaaja ei ole se, joka voittaa eniten tikkejä, vaan se, joka osaa välttää niitä oikeaan aikaan.
Pelaa matalia kortteja silloin, kun et halua voittaa tikkiä. Käytä korkeita kortteja silloin, kun haluat tarkoituksella pakottaa muut ottamaan pistekortteja. Tämä tasapaino tekee pelistä strategisesti syvän.
Pitkät maat auttavat kontrollissa: kun sinulla on monta korttia samasta maasta, voit usein pelata niitä turvallisesti ja ohjata pisteitä muille.
”Shoot the moon” -strategia
Hertan tunnetuin ja riskialttein strategia on ”shoot the moon”. Siinä yksi pelaaja kerää tikkeihinsä kaikki pistekortit eli kaikki 13 herttaa ja patarouvan.
Jos tämä onnistuu, pelaaja saa itse nolla pistettä ja jokainen muu pelaaja saa 26 pistettä.
Strategia kannattaa vain, kun kätesi on erittäin vahva ja pystyt kontrolloimaan useita maita. Jos epäonnistut, keräät todennäköisesti itse paljon pisteitä, joten ajoitus ja tilannearvio ovat ratkaisevia.
Yleisimmät aloittelijan virheet
Moni aloittelija yrittää voittaa liikaa tikkejä, vaikka pelin idea on nimenomaan välttää niitä.
Toinen yleinen virhe on huono korttien vaihto, joka tekee kädestä vaikeasti pelattavan. Myös patarouvan riskin aliarviointi johtaa usein suuriin pistemenetyksiin.
Lisäksi herttojen liian aikainen pelaaminen voi antaa muille etulyöntiaseman.
Edistyneet vinkit
Kun perusteet ovat hallussa, voit kehittää peliäsi seuraamalla, mitkä korkeat kortit on jo pelattu. Tämä kertoo, mitä pöydässä voi vielä tapahtua.
Toinen hyödyllinen taktiikka on maan tyhjentäminen: kun pääset kokonaan eroon yhdestä maasta, voit sen jälkeen pelata siihen maahan minkä tahansa kortin ja ohjata pisteitä joustavasti.
Hertta on myös psykologinen peli. Tarkkaile vastustajien pelityyliä ja yritä päätellä, mitä kortteja heillä on. Joskus voit hämätä muita antamaan sinulle edullisen tilanteen.
Lisää tikki- ja korttipelien ideoita löydät korttipelioppaistamme sekä UNO-pelien parista.
Hertan lyhyt historia
Hertta kuuluu tikkipelien perheeseen, jonka juuret ulottuvat Eurooppaan useiden vuosisatojen taakse. Pelin tarkkaa syntyhetkeä ei tunneta, mutta nykyisen muotonsa se sai 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa erityisesti Yhdysvalloissa.
Hertta erottui muista tikkipeleistä siinä, että sen ideana ei ole voittaa tikkejä vaan välttää pistekortteja. Tämä käänsi perinteisen tikkipelin ajattelun päälaelleen.
Peli tuli tutuksi miljoonille pelaajille, kun se sisällytettiin varhaisiin tietokoneversioihin. Digitaaliset versiot vahvistivat sääntöjen yhtenäisyyttä ja tekivät hertasta yhden tunnetuimmista klassisista korttipeleistä. Nykyään sitä pelataan sekä fyysisillä korteilla että verkossa.
Lähteet
Artikkelin tiedot on tarkistettu seuraavista lähteistä
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on hertan tavoite?
Tavoitteena on kerätä mahdollisimman vähän miinuspisteitä. Jokainen herttakortti tuo yhden pisteen ja patarouva 13 pistettä. Vähiten pisteitä kerännyt voittaa.
Kuinka monta korttia pelaajalle jaetaan?
Jokaiselle neljälle pelaajalle jaetaan 13 korttia tavallisesta 52 kortin pakasta.
Miten korttien vaihto toimii?
Ennen useimpia jakoja jokainen antaa kolme korttia toiselle pelaajalle. Suunta vaihtuu joka jaossa: vasen, oikea, vastapäätä, ei vaihtoa – ja sitten kierto alkaa alusta.
Milloin herttoja saa pelata?
Herttaa ei saa käyttää tikin aloituskorttina ennen kuin hertat on ”rikottu” eli joku on pelannut hertan tikkiin. Hertan saa kuitenkin aina pelata, jos ei voi seurata aloitusmaata.
Mitä ”shoot the moon” tarkoittaa?
Se tarkoittaa kaikkien pistekorttien (13 herttaa ja patarouva) keräämistä yhdellä jaolla. Onnistuessaan pelaaja saa nolla pistettä ja jokainen muu 26 pistettä.
Milloin peli päättyy?
Peliä pelataan, kunnes jonkun pelaajan pistemäärä saavuttaa 100 pistettä. Silloin peli päättyy ja vähiten pisteitä kerännyt pelaaja voittaa.






